Investointipäätös on tehty. Tehtaaseen hankitaan uusi, tekoälyä hyödyntävä ohjelmisto. Demo on nähty, kaikki näyttivät vaikuttuneilta. Mutta tekoäly käyttöönotossa vaatii aina muutakin kuin toimivan demon: kun järjestelmä lopulta otetaan käyttöön, käy usein ilmi, että kukaan ei oikeastaan tiedä, miten sitä käytetään arjessa. Yksi opettelee kantapään kautta, toinen kiertää järjestelmän kokonaan ja tekee asiat vanhalla tavalla, kolmas jää odottamaan että joku muu ehtii ensin selvittää miten homma toimii.
Kuusi kuukautta myöhemmin kalliiseen investointiin käytetään ehkä kymmenesosa sen potentiaalista.
Tekoäly käyttöönotossa vaatii enemmän kuin demon
Alihankintamessujen ohjelmassa tekoäly ja digitalisaatio nousevat esiin useassa sessiossa. Aiheina ovat muun muassa se, miten tekoäly mullistaa suunnittelua, miten algoritmeja käytetään päätöksenteossa ja miten ohjelmistot ratkaisevat kasvun hidasteita. Keskustelu keskittyy lähes aina teknologiaan itseensä. Harvemmin puhutaan siitä, osaako henkilöstö oikeasti ottaa sen käyttöön.
Tämä ei ole pieni yksityiskohta. 48 prosenttia yrityksistä sanoo suoraan, että parempi koulutus parantaisi merkittävästi uuden teknologian käyttöönottoa. Toisin sanoen: lähes joka toinen yritys tietää jo nyt, että heidän oma osaamisensa on pullonkaula, ei teknologia itse.
Lähde: Siemens / 2024
Koulutus ei voi olla jälkikäteen mietitty PowerPoint
Moni tekninen valmistaja tunnistaa saman kaavan. Osaaminen on talossa huipussaan, mutta kukaan ei ehdi muotoilla siitä kunnollista koulutusta. Materiaali syntyy usein edellisenä iltana kasattuna diaesityksenä, eikä pelkkä diaesitys vielä ole oppimista. Kun samaan aikaan tuotteisiin ja prosesseihin lisätään tekoälyä ja uusia digitaalisia ominaisuuksia, kuilu osaamisen ja teknologian välillä kasvaa entisestään.
Kuopiolainen Mobie on rakentanut tähän ratkaisun CompetenceX-alustallaan, jossa koulutus viedään sinne missä työ tapahtuu. Esimerkiksi QR-koodi laitteen kyljessä vie käyttäjän suoraan oikeaan sisältöön, ei erilliseen portaaliin tai kertaluontoiseen esitykseen. Työntekijä skannaa koodin puhelimellaan juuri sillä hetkellä kun tarvitsee vastauksen, ei etsi sitä myöhemmin jostain intranetin syövereistä.
Sama logiikka toimii myös koulutuksen tekemisessä. Tekoäly nopeuttaa itse sisällöntuotantoa merkittävästi. Olemassa olevasta materiaalista, kuten käsikirjoista ja teknisistä dokumenteista, voidaan rakentaa toimiva koulutuskokonaisuus murto-osassa siitä ajasta, jonka se on aiemmin vienyt.
Tekoäly käyttöönotossa: mittarina käyttöaste, ei hankintahinta
Kun tuotantoon investoidaan tekoälyä tai uutta digitaalista teknologiaa, kannattaisi varata resurssi myös sen käyttöönoton tukemiseen, ei vain itse laitteen tai järjestelmän hankintaan. Muuten 48 prosentin osaamisvaje ei ratkea investoinnin myötä. Se vain siirtyy uuteen muotoon, kalliimpana.
Katse kohti Alihankintamessuja
Kun messuilla puhutaan tekoälystä ja digitalisaatiosta, kannattaa kysyä myös: onko organisaatiossa suunnitelma sille, miten uusi teknologia todella opitaan käyttämään? Tavataan Alihankintamessuilla 29.9.–1.10. Tampereella, tai varaa 30 minuutin sparraus etukäteen.